Työkuulumisia

Siitä on pitkä aika, kun viimeksi olen nähtävästi kirjoitellut blogiin. 

Tammikuussa 2020 lähetin työnantajalleni pitkään pohtimani viestin siitä, että aion vaihtaa työpaikkaa vuoden 2021 aikana. En tiedä, oliko se niin fiksu idea nykyisestä maailman epävakaasta tilanteesta käsin tarkastellessa, mutta aion kuitenkin pitää kiinni suunnitelmastani. 

Olen ollut töissä Salossa, Ystävyyden Majatalossa tässä vaiheessa kaksi ja puoli vuotta. Työskentelen yhteisössä järjestökoordinaattorina. Työni on tehdä kaikkien muiden töistä mahdollista. Aikataulutan, ohjaan, suunnittelen ja näytän mallia. Olen yhteisölle se, mitä manageri on artistille tai tuottaja näytelmälle.

Pidän työstäni, välitän yhteisöstä, jossa asun ja työskentelen. Arvostan vakituista työpaikkaa näinä epävarmoina aikoina. Disneykuningattaren tavoin kuitenkin kuulen kutsun tuntemattomaan. Toisin kuin hän, minä kuitenkin tiedän, mikä minua vetää turvallisesta vakityöpaikasta pohjoiseen.

Aviopuolisoni opinnot ovat loppusuoralla Oulussa. Vaikka olemme olleet etäsuhteessa suuren osan koko parisuhteestamme, olemme kuitenkin molemmat samaa mieltä siitä, että haluamme asua saman katon alla. Olemme myös yhtä mieltä siitä, ettei puolisostani ole sellaiseen yhteisöasumiseen, mitä Ystävyyden Majatalossa asuminen vaatisi. Vaikka Ystävyyden Majatalon järjestökoordinaattorin pesti onkin kenties unelmaduuni käytännölliselle ihmiselle, joka haaveilee hippikommuunista ja tykkää haastaa itseään, ei yhteisöasuminen sovi kaikille.

Meidän tulevaisuutemme on siis muualla. Minun työni on jonkun muun unelmaduuni ja aion auttaa häntä oppimaan hyväksi siinä. Sen jälkeen hän voi kasvaa siinä erinomaiseksi. Tämä on työ, joka tulee muotoutumaan tekijänsä näköiseksi. Jälleen.

Tulin itse täyttämään Danielin tyttären Titiun jälkeensä jättämiä saappaita, mutta sain todeta, että vaikka saappaat ovatkin oikea jalkine, tarvitsen ihan omat saappaat. En ole hääppöinen Titiu, mutta olen paras Teja. Ainakin paras, mitä saatavilla on. Titteliäni ja työnkuvaani on muokattu ja hiottu täällä olemiseni ajan. Ei ole epärealistista odottaa, että seuraajani titteliä ja työnkuvaa tultaisiin muokkaamaan samoin hänen vahvuuksiensa mukaiseksi. Sen sijaan olisi epärealistista odottaa, että tänne löytyisi toinen teja tilalleni. 

Virallista työnhakua emme ole käynnistäneet vielä. Toivomme kovasti, että ennen sitä löytyisi joku, joka joko tuntisi meidät entuudestaan tai haluaisi ensin rauhassa tutustua meihin. Näkisin sen aika tärkeänä ennen näin isojen päätösten tekemistä. Työskentely Ystävyyden Majatalossa ei ole pelkkä työ, vaan elämäntapa ja mielestäni olisi ihan kohtuullista antaa ihmiselle aikaa tutustua meihin ennenkuin päättää, haluaako asua ja työskennellä täällä.

Jos sinua itseäsi, tai jotakuta tuttuasi kiinnostaa käytännön asioiden organisoiminen maaseudulla sijaitsevassa yhteisössä, majatalossa, niin toivon sinun laittavan rohkeasti mulle meiliä info@ystavyydenmajatalo.fi. Tämä on se työpaikkailmoitus, jonka perusteella hain itse tähän työhön. En koe tarpeelliseksi toistella samoja asioita, mitä siinä on jo sanottu, mutta voisin kyllä listata vaikkapa viisi asiaa, mitkä ovat olleet mulle kaikkein antoisinta työssäni. (Eivät tule oikein missään järjestyksessä.)

• Ihmiset: On aina palkitsevaa nähdä, kuinka tänne väliaikaisesti asumaan tulevat ihmiset oppivat täällä asumisensa aikana uusia taitoja ja puolia itsestän ja löytävät suunnan elämälleen. On myös kutkuttavaa käydä kiinnostavia keskusteluja tuttujen ja joskus myös ensinalkuun täysin tuntemattomien kanssa.
• Ihmiset vol 2: Epätodennäköiset ystävät. Yksi tärkeimpiä asioita, mitä olen saanut majatalolla työskennellessäni on ystävät, joihin en olisi luultavasti törmännyt missään muualla saati saanut tilaisuutta tutustua niin läheisesti, että voin nimittää heitä ystävikseni. 
• Monipuolisuus: Olen voinut käyttää todella laajalla skaalalla osaamista erilaisilta aloilta, joita olen opiskellut, tai joilla olen työskennellyt.
• Uuden oppiminen: Työ tekijäänsä opettaa. Työpaikka majatalolla on ollut mulle erinomainen oppikoulu oman työn aikatauluttamisesta, konfliktien selvittämisestä, projektien hallinnasta ja myötätunnosta niin muita kuin itseäänkin kohtaan. Puhumattakaan edes monista pienemmistä ja satunnaisemmista opeista.
• Uudet kokemukset: Enpä olisi vielä muutama vuosi sitten ajatellut, että alkaisin pulahtamaan avantoon säännöllisesti, perustavani jollekulle podcastia viikossa tai aloittavani kung fua. Noin muutaman viimeaikaisen mainitakseni.

Tällasta mulle kuuluu.